Jes, eli siirsin blogini pois tuolta Myspacesta, koska se on vähän kankea laitos. Toivottavasti täällä kelpaa murut. Niin ne vain joulujen ja vuodenvaihteiden pyhät hurahti ohi. Meitsi ei tosiaan mikään jouluihminen ole, joten ylläpylläri ei paljon Christmaspäivityksiä täältä suunnalta tullut! Mun jouluruoka koostui pääosin pakastepitsoista ja maidosta. Tapaninpäivänä tein pienen videopätkän teille hanit ja löytyy tuolta Juutuupista seuraavasta linkistä: Miken luukku
Keikat saatiin tosiaan vedettyä kunnialla purkkiin ja Vinnien blogista voitte lukea pääpiirteet mestoilta. Mukavaa oli ja kyllä hieman taas mietti kun viimeisiä kiertoja Haukiputaalla vedettiin, että hemmetti tämä on mukavaa ja ikävähän tätä tulee. No uus kiertue on jo plakkarissa nou wörriis! Seuraavat keikat ajoittuu tuonne huhtikuu-kesäkuu akselille, jonka jälkeen on tarkoitus painella vielä parille festarille. See u then! Kalenterista löytyy muutamia viikonloppuja vielä vapaan, että jos siellä teidän suunnalla on joku hyvä soittopaikka, niin heittäkääs koodia. Buukataan mestat lukkoon! Mehän soitetaan tosiaan ihan missä vaan ja milloin vain! Saatiin myös musavideo kuvattua välipäivinä. Täytyy sanoa, että nothin' but a good times! Aivan hemmetin siistiä oli ja duunataan kesällä viimeistään seuraava! Tuo video julkaistaan tuossa maaliskuussa viimeistään, eli ennen seuraavaa rundia. Samoin kuin uuden sinkun pitäis ehtiä sinne myös. Eli hommaa riittää tässä keikkatauolla. Uusien biisien treenaus, nauhoitukset, kiertueen buukkaus vievät kaikki yllättävän paljon aikaa. Vedetään seuraavalla kiertueella tosiaan akustisia chillailu vetoja aina alkuillasta, ja rokkisirkusta täydellä höyryllä kehiin sitten illemmalla. Tulee olemaan aika kovaa matskua sen voin sanoa. Ai niin! Duunasin meille helvetin coolit valot stagelle! GHS forever maaaan \ghs/
Paaardeja on myös ollut ihan riittävästi taas... Tipaton tammikuu kesti tasan sen kuusi päivää, kunnes Vinnien, Roxxxy Traxxxin ja kumppaneiden kanssa löysimme itsemme Nelifemman jameista. Oli siistiä nähdä Roxxxya pitkästä aikaa ja heittää läppää. Psychoillakin on tulossa keikkaa ilmeisen kiitettävästi tälle vuodelle, hell yeah! Onpa siellä tulossa taas yksi yhteiskeikkain josta infoa vähän myöhemmin... Eksyttiin myös Vinnien kanssa yksi torstai tuossa taas vahingossa Mestaan. Muutamat nautittuamme, päätimme tsekata Tivolin. Tää voi olla noloa tunnustaa, mutta kyllä, Tivolin! Oli eka kerta meikälle ja hauskaahan meillä oli, niin kuin aina tällä porukalla! No eipä sieltä mitään kerrottavaa kummempaa jäänyt. Päivällä hiippaillessani kämpiltä ulos löysin (wasn''t me) pitsalaatikon, salaatit, salamit ja jalopenot rappukäytävästä pitkin portaita... Ei vissiin ollut nälkä kun suuhun eivät tietään olleet löytäneet HEHE! Viime lauantaina koodailin Nitrolle, et missä se mies ratsastaa ja äijä tulikin kyläileen mäyriksen kanssa. Chillailtiin akustisten kanssa ja saatiin yksi biisikin melkein pakettiin. Äijällä oli lievä morkkis, koska oli edellispäivänä mennyt suhteellisen lujaa Ottokoossa. Nitro oli bailannut oikean partyeläimen tavoin pöydillä tanssien. No mutta joskushan meidän kaikkien pitää päästää vähän höyryjä ulos!
Sovittiin, että tehdään se videoblogi kahden viikon sisään murut, eli ei muuta kuin niitä kysymyksiä kehiin! Meillähän on jo nippu niitä, mutta vastataan kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin kyssäreihin mitä tulee, joten tuumasta toimeen!
Tässä nyt vähän jotain kuulumista ja nyt yritetään pitää päivitykset täälläkin suunnalla kohillaan! Tsekatkaa myös Instagrammit ja GroupieTeeVeet! Mukava oli nähdä, että tuon uuden sinkun biisejä on luukutettu molempia jo yli 1000 kertaa! Iso kiitos siitä. Pidetään siis bileet käynnissä, vaikkei keikkoja pariin kuukauteen olekaan! \ghs/
Love & respect
- Mike
19.10.2012, 45 Special, Oulu
45:sen keikka oli meidän varmasti yksi isoimmista keikoista
tähän asti. Siis oikeasti, Oulun legendaarisin mesta ja ME ollaan täällä
soittamassa. Ja vielä perjantaina. Pakko tunnustaa että mielessä kävi ajatus,
että mitä vittua me täällä tehdään, tai mitä me ollaan tehty, että tänne on
päästy? Pientä
jännitystä oli ilmassa, koska ei oltu taas tällä kyseisellä viikolla päästy
treenikselle kuin maanantaina. Onneksi rundi on päällä ja jonkinlainen herkkyys
oli kuitenkin tallella. Roudailtiin vehkeet sisään neljän aikoihin
iltapäivällä. Kaikki meni sujuvasti ja The Psycho Seasonin pojatkin tuli
mestoille roudaan omiaan. Oli siisti nähdä jäbiä pitkästä aikaa ja heitettiin
jonkin verran läppää siinä roudausten ja checkien lomassa. Meitsillä oli
kuitenkin kiire painella velipojan tupareihin ja lähdin aika nopeesti liukeneen
mestoilta. Illalla ehtisi sitten porista enemmän. Vedin tossua toisen eteen ja
ryntäsin isälle suihkuun Valkelinnan hulppeaan luukkuun. Meikit, ketjut ja
vyöt, fleda pystyyn ja kajaalit naamaan ja menoks! Velipoika oli muuttanut
yhteen frendinsä kans Kaukovainion ghettoon. Kämppä oli siisti ja tilava. Äijät
on just niin siivoojan näköisiä, että luulen ettei kämppä pysy kauaa yhtä
siistinä kuin miltä se nyt näytti Vedettiin parit simat naamariin ja kellon
lyödessä yhdeksää otettiin kyyti Keltaiselle Aitalle, jossa tutut jo odotteli.
Meitsi koitti ottaa todella sievästi, mutta tilatessani Kossuvichyä a.k.a
Karibilta, äijällä oli vissiin muuta mielessä. Unohti varmaan vichyt perhana
meitsin lasista. No varovasti imaisin drinkin naamaan ja lähdin paineleen jo
45mmaan siinä kymmenen aikaan. The
Psycho Season aloitti settinsä 22.30 ja ryminällä aloittikin! Kellekään ei
varmaan epäselvää, että Roxxxy Traxxx on meikän idoli ja kaveri rääkkäs
rumpujaan siihen malliin että meitsiä meinas alkaa heikottaan Meneppä sitten
idolis jälkeen lavalle, niin helvetin hieno fiilis. Ei jännittänyt yhtään…
Äijät veti hyvät ja raskaat setit. Musahan mitä jäbät tekee ei meitsin
lempparia oo, mutta oli mukava nähdä että tuo äijien, helvetin taitava,
täsmällinen, ja matalavireinen rokki toimii yleisöön! Setin kääntyessä
loppupuolelle meitsi paineli hermosavulle(ille). Äijien lopetettua meidän piti
Roxxxyn kanssa säätää vielä meitsin Musta helmi (rummut) paikoilleen. No tiimi toimi ja 10
minsaa ja kaikki valmiina. Ehdin ottaa nopeat hermoröökit vielä bäkkärilläkin.
Jekkuhuikka ja stagelle!
Keikka tykitettiin käyntiin You Tought It Was
Goldilla.
Parin ekan biisin aikana meitsin piti vähän säädellä peltejä ja mikkejä
oikeille kohdilleen, mutta muuten homma toimi mallikkaasti. Tokana
vedettiin
sinkkumme a- puoli Half-price murder, Double-price coke, joka sai
yleisön päät
heiluun aika helvetisti. Vissiin käyty kuuntelemassa
Facebook-profiilissa ja muualla. Screamin' for a
love-biten kautta Hanging with the boysiin ja meikäläisen jo
perinteiseen
Jägermaisterin jakelun kautta setti lähti oikeasti lentoon. Keikka oli
huikea
ja fiilis katossa koko jengillä. Paikka pullotti porukkaa ja kaikilla
oli
selkeesti virtaa, joten tehtiin lavashowssa muutamia ennen
testaamattomia
liikkeitä… Mm. Vinnien delaaminen ja meitsin rientäessä antamaan
tekohengitystä Scarlett Redin lopussa. Päätettiinkin vetää encorena
yhden biisin sijasta kaksi
kiitoksena jengin valtavasti tsempistä. Encorelle meitsi oli myös käynyt
teettämässä paidan. Vedin paidan
bäkkärillä niskaan ja takas stagelle. Homma lyötiin käyntiin
supermegabilebiisi
Candy Handillä ja lopuksi vedettiin New York Broke My Heart. Mun paita
viittas
hieman tuohon jälkimmäiseen, mutta todellinen merkitys jääköön
salaisuudeksi…
Ruusuja oltiin varattu normaalin 10 kappaleen sijasta 30! Ilta jatkui
aivan
parhaassa seurassa 45sen yläkerrassa/röökikopissa. Tämä ilta oli
sellainen
minkä tulisin muistaan koko ikäni, kaikkinensa yksi parhaista illoista
mitä
olen koskaan kokenut. Jatkojen jälkeen hortoilin vielä cityssä joskus
seitsemän
aikaan etsien itseäni. Löysin itseni kuitenkin lämpimän peiton alta
loppujen lopuksi, eli loppu hyvin kaikki hyvin. En
varmaan koskaan ole nukahtanut yhtä onnellisena. Aww mikä ilta! You
broke my heart!
Keikasta vielä sen verran, että järjestelyt toimivat
erinomaisesti eikä mitään olisi voinut mennä paremmin! Kiitos crew ja kaikki
tsiigaileen ja bailaan tulleet! Nothin' but a good times! ..ghs/
25.10.2012, Ruma, Tampere
Normaalit auto-ongelmat ratkottiin taas aamulla seitsemän
kahdeksan aikaan. Perussettiä siis, enkä jaksa siitä jauhaa yhtään sen enempää Nokka suunnattiin
Tampereelle tasan 11.00. 30 kilsaa meni ihan jees, mutta sitten repesi taivas
ja lunta läsähti tielle about 10 senttiä… Meillähän oli tietenkin kesärenkaat
alla ja se ISOIN vahinkokaan ei ollut oikeasti kuin hiuskarvan päässä. Kiitos
Wegsterille, ollaan yhdet velkaa... Vedettiin Rantsilan kohdalla sivuun ja
paikalliselle grillille. Lunta tuli kuin sieltä kuuluistasta Esterin jutusta ja
meitsin toivo perille ja keikalle pääsystä lopahti siihen. Grillin erittäin
leppoisa täti ohjeisti meidät läheiselle huoltoasemalle. Ne, jotka ajelee
paljon tuota Oulu-Jyväskylä väliä tietää varmasti kyltin Kahvi+Munkki 1€. Ensinnäkin kahvi ja vitun munkki maksoi 3€! Siinä
oltiin ja huoltamon isäntä totesi ettei ole talvirenkaita. Käytiin Wegsterin
kanssa kaivamassa äijän kellarissakin nastoja, mutta sopivan kokoisia meidän
laina Meseen ei löytynyt. Pähkäiltiin siinä tunteroinen että mitäs vittua nyt.
Autolla ei pystynyt ajamaan eteen eikä taakse… Asia ratkaistiin monen mutkan
kautta, huoltoaseman isännän tyttären lainatessa meille Pösönsä! Jep!
Laitettiin kolme kertaa isompi kärrymme pikku Pösön perään ja matka jatkui
Asioilla tapana järjestyä! Vaikka minikaarassamme olikin nastat, kärry
antoi
sille suht railakkaasti vauhtia ja kieli keskellä suuta jatkettiin
matkaa. Ajeltiin
yhden venäläisen rekan perässä varmaan 70 kilsaa. Kaveri ajoi oikeasti
50 kilsaa
tunnissa ja tultiin jätkien kans siihen tulokseen, että se vitun Igori
oli
aivan vitun perseestä. Lisäksi Pösön pissapoika vuoti, joten ikkunoita
ei saanut puhtaaksi millään. Pysähdyimmekin vähän väliä putsaan lasin
rätillä ja käsipelillä… Kaiken liukastelun
ja hikoilun jälkeen, seuraava jännäkakka valui lahkeesta noin 40 kilsaa
ennen
Tamperetta. Vinnien ajaessa ja puristaessa rattia rystyset valkoisina,
aivan
helvetin sankka lumipyry yllätti jälleen! Ei siinä mitään, mutta kun
eteen ei
nähnyt yhtään mitään. Vinnien painaessa 40 kilsaa tunnissa, meitsi
vilkaisi
pelkääjänpaikan ikkunasta ja säikähdin ihan vitusti. Meidän kaista oli
siinä
meitsin ikkunan toisella puolella! Käskin Vinnien kääntää rattia vitun
nopeesti
oikeelle!.. Jännät paikat oli… Mutta selvittiin… Hauskaa matkassa oli se, että Matt nukkui
suurimman osan ajasta. Aina kun äijä heräs, oli eri vuoden aika! Oulussa oli aurinko
ja ei mitään hätää, Rantsilassa äijä heräs ja luuli että ollaan ajettu vitun Siperiaan!
Taas unille ja Jyväskyän suunnilla oli aurinkoa ja jopa vihreetä maassa. Sitten
taas täystalvi. Meitsi oli ostanut maxiaskin mallua Oulusta ja aski oli
yllättäen tyhjentynyt matkan aikana. Niin perkeleesti mua pelotti!
Tampereella soundcheckin piti olla tehty ennen 20.00. No se
oli tehty 19.55, eli aikatauluhan piti kuin pitikin! Rumasta lähdettiin
safkaamaan läheiseen raflaan ja kellon lyödessä liian nopeesti, päätettiin ottaa eväät
messiin hotellille. Mun piti käydä vielä suihkussa jne. Settihän meidän piti
aloitta 22.00. Hirveellä kiireellä hoidettiin laittautumiset ja muut
valmistautumiset ja mestoille. Keikasta sen enempää, kuin että meitsi ei ollut
ihan parhaimmillaan. Olin vetänyt pari olutta liikaa ja muutama harhalyöntihän
siitä seurasi. Sain paikattua kuitenkin pahimmat mokat, eikä silleen mitään
probleemaa. Edelleen syytän keliä. Ei tuossa autokyydissä selvin päin vain
pystynyt olemaan... Ruma oli siisti mesta ja meille lyötiin drinkkilippuja
taskut täyteen! Vedetttiin tietenkin kaikki läskit naamariin, punkkua,
valkovenäläisiä, olutta ja shotteja lukematon määrä takana päätettiin lähteä
tutustuun Jack The Roosteriin. Meitsi kävi vetämässä vähän karaokeeta mm. Samulin
ja Jipun Jos sä tahdot niin kipaleen. Voe vittu! Bailattiin ympäri Roosteria
ja kellon lyödessä pilkkua irtoiltiin mestoilta. Vinnie kertoi että osaa
suunnistaa mestoille kävellen, joten taksi jätettiin jonoon. Vittu mikä virhe!
Äijä kävelytti mua varmaan kuus kilsaa saatana ympäri loskaista Tamperetta ja meikällä
alko kiliseen! Jäinkin vielä hermosavuille Stockan pihaan rauhoittuun ennen
hotelliin menoa. Myös yksi syy oli se, että siinä Stockan edessä oli joku leidi
ilman takkia, selkeesti niinku kirjaimellisesti pihalla. Kyselin onks kaikki
ookoo ja soittelin likan siskon hakemaan sen pois, kun ei itse osannut enää kännykkää käyttää. Päivän hyvä työ. Hotellilla
olikin jo Matt ja Wegster odotelleet että missähän ne jäbät on? Vitun Vinnie,
kaikella rakkaudella tietysti
Ilta jatkui seitin ohuilla jatkoilla ja normaali käytännöksi tulleella
kuviolla. Vinnie ja Wegster nukahtelivat sänkyihinsä kun mä ja Matt
imettiin tyhjennettiin punkkupullojamme. Päätettiin antaa jäbien nukkua
rauhassa ja mentiin käytävällä
jutskaan. Röökihammasta kolotti ja seikkailtiin pitkin Omppuhotellia
etsien
röökikoppia tai vastaavaa. Ei löydetty, joten majoituttiin jonnekin
hissinhuoltokuiluun ja siellä kuunneltiin biisejä ja vedettiin röökiä.
Viimeisen
räimäkkeen jälkeen paineltiin petiin ja unten maille. Tampereelta kotia kohti lähdettiin ajamaan 14.00,
petiin pääsin 22.45… Siitä voi laskea keskituntinopeuden… Ei ollut kivaa kakka löyhässä istuskella tuota matkaa... Mutta
huippu reissu oli ja päästiin haistelemaan etelänkin keikkalavoja! Hell jeah!
27.10.2012, Tyrskymyrsky, Oulunsalo
Viimeinen keikka ennen pientä breikkiä. Marraskuussa meillä
ei ole yhtään keikkaa. Tarkoitus on painella studioon nauhoittaan kolme
kappaletta. Päivät on jo lyöty lukkoon ja kaikki on valmiina.
Oulunsaloon roudattiin kamat päivällä ja ei oikein osattu tai tiedetty mitä
odottaa. Mestoilla oli kuitenkin jo paikallista porukkaa ja tiskin takaa löytyi
varsin ammattitaitoinen musiikkimies. Tyypit jeesas meidän checkissä, jotta
saatiin paras mahdollinen soundi ulos! Thanx dudes! Oltiin sovittu, että tänään
istutaan mun luo ja käydään bändikuvioita läpi. No Vinniellä meni tietenkin
meikissä koko ilta ja äijää ei helvetti näkynyt. Kaikella raukkaudella! Meitsi
tilas pari lättyä Tuiran Corleonista, koska en ollut syönyt tyyliin mitään koko
päivänä ja ennakoin jo yöllistäkin nälkää. Mexicana ja Corleone Special kakkonen kanlla toimi loistavasti.
Tehtiin sitten kaikkea muuta kuin puhuttiin bändiin liittyvistä asioista.
Pelattiin ihan huikeeta Kannibaalin silmä- lautapeliä sekä Rölli hippapeliä.
Näin ne rokkarit viettää laatuaikaa keskenään Ei helvetti! Tsiigailtiin
Mötiköiden Carnival of siniä ja chillattiin. Wegsteri intoutu soitteleen
meitsin Ibaneziä ja jopa sähkisrumpuja. Tilasin pirssin yhdeksitoista, koska
setin piti alkaa 23.30. Otettiin Vinnie keskustasta kyytiin ja meidän Mr.
Media, eli Tupo Tiger L.A. höyhtyältä ja jatkettiin matkaa kohti O-saloa!
Mestoilla oli hyväntuulinen tunnelma ja rutosti jengiä. Pantiin hommat käyntiin
ja nautittiin jokaisesta sekunnista. Soitimme illan aikana kaksi settiä ja vedettiin
tatsilla jokainen biisi, niin ettei varmasti jäänyt hampaankoloon mitään.
Vanhempi paikallinen porukkakin intoutui tansiinkin, niin sitä pitää. Ensimmäistä
kertaa meidän keikkauralla nähtiin keskisormikin! How cool is that? Kaksi
paikallista kovanaamaa oli sitä mieltä, että soitettiin liian lujaa ja lähtivät
mäkeen fingerit pystyssä. No eipä se niitä muita 40 tyyppiä haitannut joten
sori pojat. Jäbät vissiin tykkää niin kuin yleensäkin livemusasta Keikka meni hyvin ja
tosiaan jengillä oli kivaa. Soittaminen oli rentoa ja fiilis hyvä. Pähkäiltiin
settien jälkeen lähteäkö cityyn vai ei. Meitsi, Wegster ja Vinnie annettin periksi
ja luovutettiin, mutta Matt ja Tiger painelivat tuttuun tapaansa Hevimestaan.
Sain vielä viimeisellä taksikilometrillä ajatuksen rimpauttaa kaverille ja
jatkothan siitä saatiin aikaiseksi. X-Japanin pauhatessa taustalla ja punkun
virratessa bailattiin aamuun asti. Seitsemän kahdeksan aikaan kotiin ja omaan
sänkyyn aah!
Siinä kolme kovaa ja nyt pieni keikkatauko. Joulukuusa
tullaan vetämään sitten vielä täydet kahdeksan keikkaa siellä sun täällä, niin
nähdäänpä mussukat mestoilla sitten!
30.11. Myllyojan Nuorisotalo (ikärajaton)
30.11. Kaijonharjun Nuorisotalo (ikärajaton)
8.12. Vanha Artturi, Välivainio
14.12. Kalix, Sweden
15.12. Piteå, Sweden
21.12. Wanha57, Tuira
22.12. Osula, Pulkkila
29.12. Samantta, Haukipudas
Taukoahan tämä bändi ei tosiaan pidä vaan suuntaa studioon
jauhamaan uutta materiaalia purkkiin! Sen verran täytyy vielä sanoa, että kun
noita rokkikirjoja on lukenut lukemattoman määrän, ja niissä jengi aina sanoo
että kotiin meneminen rundilta on rankkaa, niin siltä se tuntuu itselläkin.
Vaikka helvetin pienemmässä mittakaavassahan tätä hommaa vielä tehdään, niin
jotenkin se vaan on tyhjä fiilis kun vetää kaikki keikkakamat pyykkikoneeseen
ja tyhjentää rundikasseja… Pari kuukautta kun taas on mennyt ihan miettiessä
seuraavaa keikkaa ja keikkapaikkaa, settilistoja, kärryjjen ja autojen hommaamista
ja muita käytännönasioita, niin nyt ei ole mitään mietittävää. Miettii vain
että mitähän vittua sitä nyt tekis…
Love & respect
- Mike